Käytiin sitten eddien kanssa taippareissa huonolla menestyksellä, Eddie harrasti mielummin maratonuintia kuin noiutamista. No se oli mun vika, tunnen koirani sen verran hyvin, että tiedän, ettei se kestä kolmen tunnin odotusta ulkona, kun haistaa veden. Jälkiviisana olisi pitänyt käydä uittamassa se ensin, jotta saa purettua strssin, jota keräsi. Tossa mielentilassa, jossa se eilen oli niin kaikki ärsytti, mitään ei kuunneltu niin eihän siitä mitään voi tullakaan. No mutta ainakin omistaja oppi taas mitä kannattaa tehdä ja mitä ei ;) Takasin tulle kierrettiin pidemmän kautta metsässä ja nollattiin tilanne. Eddie on siitä ihana vaikka se turhan paljon strassaa ja kiihtyy veteen liittyvistä asioista niin se palautuu myös nopeasti, niin autolla oli taas rauhallinen ja kuuliainen poika. Eiköhän me kokeilla uudestaan jossain vaiheessa, nyt tosin esnsi viikonjälkeen alkaa kauan odotettu 4 viikon loma, jolloin ei tehdä mitään mitä ei huvita. Noin yleisesti eilinen taas osoitti, että tämä tauko kaukenmaailman koiranristiäisistä on kyllä tehnyt hyvää, koko päivä meni ja laatuaikaa koiran kanssa ihan minimaalisesti. Ollaan viime aikoina keskitytty enemmän ihan yhdessäoloon ja metsälenkkien yhteydessä aivojumppaan. Tänäkin aamuna herättiin kuudelta ja käytiin lähimetsässä parin tunnin lenkki aamunsarastuksessa, ihan mielettömän ihanaa. Eddien kanssakin on pikkasen helpompi lenkkeillä näissä omissa metsissä, kun sillä ei ole enää sitä tarvetta juosta 200 m edellellä ja odottaa jopa käskystä. Silloin, kun mulla oli polvi kipeä lenkkeiltiin tossa metsässä ja mulla meni tietenkin ihan älyttömästi aikaa, kun klinkutin perässä, niin eddie paineli omiaan edessäpäin. Se vähän jäi päälle sille, jouduin joko koko ajan kutsumaan tai sitten pitään hihnassa ja onhan se vähän omituista vetää 15 min pissalenkki, kun näkee koiraa tasan kaksi kertaa. Eddie on onneksi kilttipoika, ei ole pelkoa että tekisi mitään, mutta en mä itsekään tykkää koirista joiden omistajista ei ole tietoakaan lähellä. Metsälenkit hihnassa on selkesäti tehonnut ja nyt löytyy jo malttia odottaa hitaampaa emäntää. Ihanaa kyllä asua täällä verrattuna matinkylään, jossa metsä tarkoitti kahta puuta. Saa koirakin lenkkeillä vapaammin ja onhan se itsellekin helpompaa, ettei tarvitse lähteä erikseen autolla, jotta voi lenkittää metsässä.